Tuolla blogin oikeassa reunassa on jo hävettävän kauan keikkunut tuo Tulossa-osio, ja olen aika varma, että moni jo ajatteli, että tätä kirja-arvostelua ei tule koskaan. Tässä se, uskokaa tai älkää, nyt on. Tosin myönnän että tämä kirja on mennyt jo sakoille asti... Typerät varaukset!
Varoitan nyt etukäteen, että tästä tulee pitkä postaus. Mutta haluan poimia kirjasta muutamia hyviä vinkkejä bloggaamiseen, eikä sitä yksinkertaisesti voi käsitellä lyhyesti. Koska haluan kuitenkin olla lukijaystävällinen, olen jaotellut arvostelun kahteen osaan. "Introduction" sisältää tietoa itse kirjasta, ja Tips taas sisältää kirjasta poimittuja vinkkejä. Voit aivan vapaasti hypätä (tylsähkön) johdannon yli suoraan vinkkeihin.
IntroductionThe Rough Guide to Blogging on yksi niistä kolmesta blogeista kertovia kirjoista, jotka pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavilla. Kaksi muuta olen arvostellut jo aikaisemmin, joten pitihän tämäkin vielä listaan lisätä. TRGtB on suhteellisen tuore, sillä se on julkaistu viime vuonna. Kirjan kirjoittajalla, Jonathan Yangilla, on tietenkin oma blogiaiheinen
blogi.
Kirjassa on hyvin tyypillinen tietokirjamainen rakenne. Ensimmäiseksi syvennytään siihen mikä on blogi, sen jälkeen kerrotaan miten bloggaamista voi harrastaa, ja sitten vielä paneudutaan bloggaamisen monimuotoisuuteen. Ja sehän sopii meille. Mutta Tuomas Kilven "
Blogit ja bloggaaminen" -kirjan jälkeen TRGtB oli paikoitellen tylsää luettavaa. Samat jutut toistuvat, kieli vain oli eri. Mutta mikä oli erilaista Tuomas Kilven kirjaan verrattuna; ulkoasu oli paljon viehättävämpi. Tässä kirjassa ei ole mitään ankeaa ja harmaata, pelkkä kansikuvakin oli paljon sympaattisempi:
Mikä tässä kirjassa on erinomaista, on se, että siinä on säilytetty juuri nimenomaan se bloggaamisen ilo, mikä Tuomas Kilven blogikirjasta jäi mielestäni uupumaan. Tämä kirja suorastaan huutaa, että bloggaaminen on kivaa! Ja sen lisäksi se myös inspiroi ja kannustaa. Jonathan Yangin kertojanääni on selkeä ja miellyttävä ja tekstin informatiivisuutta tehostetaan mainiosti erilaisilla infobokseilla. Infoboksien lisäksi tekstiä on havainnollistettu runsain kuvin. Vaikka kirjan rakenne on tietokirjamainen, se ei ole pelkästään tiukkaa faktaa. Mukaan on ujutettu runsaasti huumoria.
Kirjan lopussa oli mielestäni turha osio, jossa mainostettiin (näin minä sen näen) suosittuja blogeja. Ainakaan minua mikään kliininen lista (josta ei voi edes klikata itseään suoraan sivuille) houkuttele blogeja selailemaan. Sama vika oli myös Tuomas Kilven kirjassa. Nämä sivut olisi voinut käyttää johonkin hyödyllisempään.
Toisin kuin Tuomas Kilven kirjaa, tätä voin suositella kaikille, jotka ovat vähääkään kiinnostuneita bloggaamisesta. Tämä kirja ei varmasti masenna sinua, vaan antaa uutta puhtia bloggaamiseen. Se saattaa jopa saada ehtyneet blogisuonen taas virtaamaan.
TipsVaikka TRGtB ei sinällään tarjoakaan mitään uutta, se antaa muutamia lukemisen arvoisia vinkkejä. Otetaan esimerkiksi blogin nimi:
Whatever type of blog you set up, picking a good name is absolutely key. The ideal name is memorable, stands out from the crowd, and means something - the sort of thing you wouldn't mind seeing splashed over billboards everywhere. A surprising number of people are inclined to name their blogs "My Life" or "A Day In The Life of Brian" - and a few of these are even successful - but a more original and engaging moniker will help attract an audience as well as buttress your online persona. Which blog would you rather read: "A Blog about Books" or "Bookslut".
It may help to think your blog's name along the lines of superhero identity. Superman and Batman may have taken aliases to protect their civilian identities, but their names also provide a shift in mentality - Clark Kent doesn't save the world, Superman does.
Tämän lisäksi blogin kirjoittaja vertaa blogin slogania osuvasti elokuvan taglineen. Ja niinhän sen pitäisikin olla. Esimerkiksi the
Devil Wears Prada - "Hell on heels" vs.
Turhamaisuutta -
"Kauneus on katoavaista, mutta Chloén laukku ikuinen". Molemmissa asioissa olen yhtä mieltä kirjoittajan kanssa. Liian usein näkee blogeja, joiden nimiin ei ole panostettu pätkääkään. Itse ajattelen blogeja kirjoina: kukaan ei lue kirjaa, jonka nimi on jotain yhtä mielikuvituksekasta kuin esim. "Kirja", (saati sellaista kirjaa, jonka kansien ulkoasu on yhtä kuin tylsä).Kirjassa on myös luku "Finding your voice", jota pidin erityisen mielenkiintoisena, sillä juuri oman äänen puutteestahan blogeja yleensä kritisoidaan. "Blogging is, first and foremost, about expressing yourself" ja se, kuinka lahjakkaasti kirjoittaa, on sivuseikka. "It's important to try to find, and then cultivate, your own spesific blogging voice". Luvussa kehoitetaan lukemaan samankaltaisia blogeja kuin itse kirjoittaa ja tutkailemaan, minkälainen kirjoitustyyli saa parhaimman vastaanoton ja ottamaan siitä vinkkiä. "But whatever you're writing about, don't be afraid to let your personality shine trough in your writing". Mutta tässä luvussa kerrotaan myös, että postaukset tulisi pitää mahdollisimman lyhyinä... mutta ainakaan oma blogini ei ole
niitä blogeja.
Myös blogipostien nimeämiseen kirja antaa arvokkaan vinkin: "Web posts are scanned and digested quickly, and unless you want to be ignored you need to create post titles that draw immediate attention". Blogipostien nimiä verrataan sähköpostien otsikoihin: sen pitäisi olla mahdollisimman informoiva, ei siis mikään "Open me! Hurry!" kuten kirjassa on käytetty esimerkkinä.
Kirja on myös onnistunut referoimaan minun edellistä
postaustani, vähän hienommin sanoin tosin:
Even if you have a million visitors all eager for their daily dose of whatever it is that you serve up, keep in mind that you are still your most important reader. Blogs are supposed to be fun and positive experience - don't let having one drag you down.
